Lähtölaskenta on nyt alkanut. Moneenkin asiaan. Kello 16 aukeaa pullo ja tässä on enää jäljellä neljä koulupäivää. Viikon päästä olen hyvinkin jättänyt Virrat taakseni kolmeksi kuukaudeksi ja nautin elämästäni kesäkajjjaanilaisena kesätyöttömänä. Ihana armas Kajaanin kaupunki olikin tehnyt jalon päätöksensä, ettei tänä vuonna mitään kesätyöläisiä otetakaan. Onneksi ilmoittivat ajoissa moisenkin päätöksensä. Kiitti vaan. Ja ihan vitusti.
Eilen oli jännittävä päivä, kun eräs komia uros tarjosi mulle kahvit Tuurissa. Naapurini Joona oli ollut seikkailemassa tiistaina muutaman muun meidän luokan jössikän kanssa siellä päin Suomea ja Joonan uljaan ratsun laturi oli tullut tiensä päähän sillä reissulla. Lupauduin sitten viemään Joonan Töysään, jossa se sen auto oli korjattavana ja sitten kävästiin Tuurin puolella tankkailemassa (täällä bensa 1,27 € ja siellä 1,20 € !!!). Herra halusi tarjota kiitokseksi kyydistä vielä kaffeet Keskisen huoltoasemalla. Huvitti hieman, kun muisteli että millonhan sitä viimeksi on joku isäntä mulle halunnut kahvit tarjota.
Kahvia mie tässä nytkin nautiskelen ja kerään innostusta tavata aurinkoisen Virtain keskustan. Pitäisi käydä ostamassa lippu paikalliseen MayDayhin, kertakäyttöpikareita, rca-kaapeli (fiksuna jätin edellisen Joensuuhun vappuna), siksari kaljaa sekä El Tiempoa (mmmm-m... hyvää ja halpaa). Neljän aikoihin tosissaan Tiina pärähtää paikalle ja ajateltiin mennä aloittelemaan tuonne Virtain huipulle eli tämän huushollin katolle. Harvinainen päivä näillä kulmilla nostella kupposta. Mietittiin Tiinan kanssa eilen, että ei olla turhan montaa kertaa Virroilla viikonloppuna juopoteltukaan. Täällä kun nuo bileet tahtovat väkisinkin aina viikolle sijoittua. Eipä sillä, että koulu olisi este kun usein on juhlaillan jälkeen ollut päiviä jolloin tarvitsee olla järkevä vasta puolilta päivin.
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja koivut ovat hiirenkorvalla. Viikonlopun ohjelmistoon kylläkin kuului stereoääniteprokkiksen raportin kirjoittaminen, mutta ennen sitä tämä päänuppi tarttee nollausta. Virtolaista nollausta.
♫ Scandinavian Music Group - Minne katosi päivät
Eilen oli jännittävä päivä, kun eräs komia uros tarjosi mulle kahvit Tuurissa. Naapurini Joona oli ollut seikkailemassa tiistaina muutaman muun meidän luokan jössikän kanssa siellä päin Suomea ja Joonan uljaan ratsun laturi oli tullut tiensä päähän sillä reissulla. Lupauduin sitten viemään Joonan Töysään, jossa se sen auto oli korjattavana ja sitten kävästiin Tuurin puolella tankkailemassa (täällä bensa 1,27 € ja siellä 1,20 € !!!). Herra halusi tarjota kiitokseksi kyydistä vielä kaffeet Keskisen huoltoasemalla. Huvitti hieman, kun muisteli että millonhan sitä viimeksi on joku isäntä mulle halunnut kahvit tarjota.
Kahvia mie tässä nytkin nautiskelen ja kerään innostusta tavata aurinkoisen Virtain keskustan. Pitäisi käydä ostamassa lippu paikalliseen MayDayhin, kertakäyttöpikareita, rca-kaapeli (fiksuna jätin edellisen Joensuuhun vappuna), siksari kaljaa sekä El Tiempoa (mmmm-m... hyvää ja halpaa). Neljän aikoihin tosissaan Tiina pärähtää paikalle ja ajateltiin mennä aloittelemaan tuonne Virtain huipulle eli tämän huushollin katolle. Harvinainen päivä näillä kulmilla nostella kupposta. Mietittiin Tiinan kanssa eilen, että ei olla turhan montaa kertaa Virroilla viikonloppuna juopoteltukaan. Täällä kun nuo bileet tahtovat väkisinkin aina viikolle sijoittua. Eipä sillä, että koulu olisi este kun usein on juhlaillan jälkeen ollut päiviä jolloin tarvitsee olla järkevä vasta puolilta päivin.
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja koivut ovat hiirenkorvalla. Viikonlopun ohjelmistoon kylläkin kuului stereoääniteprokkiksen raportin kirjoittaminen, mutta ennen sitä tämä päänuppi tarttee nollausta. Virtolaista nollausta.
♫ Scandinavian Music Group - Minne katosi päivät
0 kommenttia tähän asiaan.:
Lähetä kommentti