maanantaina, syyskuuta 7

Maanantaimuminaa...

Tervetuloa takaisin arkeen ja aherrukseen. Tänä vuonna se on oikeasti aherrustakin, ainakin koulupäivistä päätellen. Viikonloputkin ovat suurimmilta osin kitistyneet normaaleiksi ja koulupäivien pituus on näköjään melkeinpä jokaiselle päivälle määrittynyt ajalle 9:50 - 17:30. Mutta ei se mitään, opiskelemaanhan tänne on tultu! Ja eipähän jää enää niin paljon vapaa-ajan käyttöongelmia.

Tässä nyt käynnistellään toista kouluviikkoa loman jälkeen ja täytyy kyllä myöntää, että tuntuu ettei mitään kesää olisikaan ollut. Tai ainakin siitä kesästä on jo pieni ihmisikä. Luulin, että kun tyyppejä ei ole nähnyt melkein neljään kuukauteen että ilmassa olisi jonkinlaista alkukankeutta. Paskat. Sama huono läppä jatkuu mihin se silloin toukokuussa jäikin.

Tässä on merkkipäiväkin ollut. Oikeastaan se oli viime perjantaina, nimittäin tämän akan taskussa on pyörinyt viikon ajan tommonen väliaikainen ajolupa kuljettaa kuorma-autoa. Uuden ja virallisen ajokortin koristettuna uudella C-kirjaimella pitäisi tupsahtaa muropaketista piakkoin. Inssi oli oikeastaan pala kakkua, sillä vaikka aluksi jännittikin niin että meinasin pissiä housuihini niin kun tien päälle pääsi olo tuntui varmemmalta kuin koskaan aikaisemmin ajaessa 12 tonnin nelipyöräistä. Mäkilähtö käsijarrun avullakin tuli suoritettua virheettömästi, vaikka sitä ei koskaan niiden peräti kolmen pitkän ajotunnin aikana edes tullut harjoiteltua ja normaalistikin liikenteessä kyllä käytän kytkintä lähtiessäni ylämäkeen liikkeelle. Hurjinta oli ehkä kiihdyttää maantienopeuksiin, sillä se oli ensimmäinen kerta elämässäni kun ajelin ihan oikeasti kovaa kuorma-autolla. Mutta hengissä selvittiin. Ja virheittä.

Tänään on myös merkkipäivä. Melkeinsukulainen täyttää vuosia, joten onnittelut siitä hänelle!


♫ M.I.A. - Paper Planes

PS: Keskiviikkona juhlitaan!

1 kommenttia tähän asiaan.:

Anonyymi kirjoitti...

Kuhan tulet kotikulmille, niin sitten pitää nähdä. Huomaa itsekin, että on syksy tullut, kun nykyään puhutaan niin paljon puhelimessa. Hassua. Ja omituisinta kaikesta minun kannalta on se, että en tiedä menisinkö kotiin ensi viikoloppuna vai olisinko täällä. Kotimatkahan olisi vain vaivaiset 100km, niin voisin vaikka mennäkin, mutta toisaalta mitäpä sinne menemään kuin voin olla täälläkin. Nyt loppui tilitys.

Kashmaanisi